Meditoi kuin Buddha

Buddhan jäljillä.

Työstä puheestasi arvokas lahja

Kuuntele julkaisu luettuna:

Anna palautetta: meditoikuinbuddha@gmail.com

Tämä julkaisu on kolmas osa sarjassa, jossa käsitellään jalon kahdeksanosaisen polun osia yksitellen.

Buddhalaisuudessa puhutaan usein kunnioittavaan sävyyn “hiljaisista pyhimyksistä”1.

Ylevästä sanaparista huolimatta Buddhalla oli myös paljon sanottavaa puheesta.

Ja miksi ei olisi, sillä puheen merkitys ihmisten elämässä on valtava. Jos esimerkiksi Buddha ei olisi pukenut omaa kokemustaan sanoiksi, emme kävisi näitä asioita läpi.

Puhe voi inspiroida, liikuttaa ja saada ihmiset elämään viisaammin. Kaunis puhe on kuin lahja, joka ilahduttaa sekä antajaa että saajaa.

Toisaalta Buddhan mukaan kaikki ihmiset ovat myös syntyneet “kirves suussaan”2.

Läpi historian puhe on lietsonut ihmisiä mitä hirvittävimpiin tekoihin, eikä meidänkään ajassamme voi välttyä siltä ajatukselta, että monissa maailman kolkissa vääränlainen puhe on viemässä ihmisiä poikkeuksellisen pimeisiin paikkoihin.

Harkitsevaisuus on siis paikallaan, eikä oman puheen merkitystä kannata väheksyä.

Elämä ei ole mustavalkoista

vuori
Tärkeintä on harkittu liike oikeaan suuntaan. Kuva: Jef Willemyns

Buddhalaisuudessa puheen harjoittamiseen pätee sama periaate kuin muuhunkin toimintaan: keneltäkään ei odoteta täydellisyyttä tai absoluuttista puhtautta.

Buddhan mukaan ihmisten teot voivat olla joko täysin puhtaita tai pohjattoman synkkiä, mutta näiden lisäksi on olemassa tekoja, jotka ovat osittain synkkiä ja osittain puhtaita3.

Kun ihmisten toimintaa tarkastellaan realistisesti käy selväksi, että suurin osa inhimillisestä toiminnasta sujahtaa sujuvimmin kolmanteen kategoriaan.

Toisin sanoen ihmiset seilaavat yleensä harmaan eri sävyjen välillä tehdessään valintoja elämässään. Aika harva elää lopulta elämäänsä täydessä synkkyydessä tai pyhimyksen valokeilassa.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna buddhalainen harjoitus tarkoittaa oman toiminnan kirkastamista, liikettä harmaan sävyiltä kohti valoa.

Oman puheen puhdistaminenkaan ei siis ole puritaaninen rituaali, jossa ihminen pyrkii sokeasti täydelliseen puhtauteen eikä salli itselleen virheitä.

Buddhalainen polku on elämän mittainen prosessi, jossa tärkeintä on kehitys ja liike oikeaan suuntaan.

Oikea puhe on kaunista

koira
Kauniit sanat saavat hymyn huulille. Kuva: Jonathan Daniels

Buddhalaisuudessa puhutaan usein pidättäytymisestä, mikä onkin tärkeä osa harjoitusta.

Puheen kohdalla Buddha kannusti välttämään neljän tyyppistä puhetta4:

1. Valehtelu
2. Riidanhaluinen puhe
3. Tyly puhe
4. Tyhjänpäiväinen puhe

Buddha kuitenkin myös kannusti positiivista puolta, eli patisti ihmisiä suosimaan totuudenmukaista, harmonista, lempeää ja harkittua puhetta.

Yleisen jaottelun lisäksi Buddha neuvoi ihmisiä aina miettimään omia tekojaan ennen toimimista.

Kuuluisassa opetuksessa Buddha neuvoi omaa poikaansa toimimaan vain silloin, kun on selvillä omista motiiveistaan5.

Ennen puhumista pitäisi Buddhan mukaan aina miettiä, johtaako puhe itsesi vahingoittamiseen, muiden vahingoittamiseen tai molempien vahingoittamiseen.

Jos vastaus on myöntävä, pitäisi puheesta pidättäytyä.

Toisaalta, jos puheen näkee johtavan onneen, eikä sen usko vahingoittavan itseä, muita tai molempia, pitäisi silloin toimia.

On sanomattakin selvää, että aina tällainen pohtiminen ei ole kovin helppoa.

Kuten aiemmin todettiin, ihmiset toimivat usein harmaan sävyillä, eikä varsinkaan arjen kiireiden keskellä ole helppoa nähdä omia motiiveja selkeästi.

Tämän takia buddhalaisuudessa ihmisiä kannustetaan nojaamaan niin sanottuun viiteen harjoitussääntöön, jotka kannustavat tappamisen, varastamisen, seksuaalisten väärinkäytöksien ja päihteiden välttämisen lisäksi pidättäytymään valehtelusta.

Viisi harjoitussääntöä antavat perustan, jonka pohjalta omaa puhetta voi hioa.

Ne tekevät elämästä helpompaa, sillä harjoitussääntöjä noudattamalla tietää ainakin, että ei ole aivan väärällä polulla, vaikka puheessa olisikin jonkin verran parannettavaa.

Harjoitussäännöt ovat kaunis turvapaikka, joka auttaa ihmistä arjen vaikeimmissa pattitilanteissa.

Entäs epämiellyttävät totuudet?

kissa
Joskus kissa on nostettava pöydälle. Kuva: Frank Lam

Omien motiivien jatkuva tarkkailu ei siis aina ole helppoa.

Tämän lisäksi voi joskus olla vaikea hahmottaa, milloin kannattaa puhua tavalla, josta ihmiset eivät välttämättä pidä.

Buddhalaisen perusperiaatteen mukaan ihmisen pitäisi vähintään aina tarkistaa, kumpuaako puhe hyvästä tahdosta tai onko puhujalla varaa kritisoida muita6.

Toisin sanoen muita ihmisiä kritisoivan ihmisen ei pitäisi itse tehdä sitä, mistä muita kritisoi.

Buddha ei kuitenkaan sanonut, että ihmisiä pitäisi aina miellyttää.

Käytännössä puheesta pitäisi Buddhan mukaan aina pidättäytyä, jos se on vahingollista tai epätotta.

Mutta jos puheen katsoo pohdiskelun jälkeen olevan totta ja hyödyllistä pitäisi suu voida avata, vaikka ihmiset eivät pitäisikään kuulemastaan7.

Myös jälkimmäisessä tilanteessa tulisi Buddhan mukaan kuitenkin pyrkiä etsimään sopiva hetki sanottavalle.

Toisin sanoen Buddha kannusti aina harkitsevaisuutta, eikä ylistänyt ihmisiä, jotka sokeasti “sanovat mitä ajattelevat”.

Hiljaisuus on kultaa

järvi
Hiljaisuus on kaikista kauneinta. Kuva: Jan Huber

Paljon puhetta siis puheesta.

Alussa mainittu hiljaisen pyhimyksen titteli antaa kuitenkin lopulta eniten osviittaa buddhalaisesta asenteesta.

Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan hiljentyminen paljastaa usein ihmisille, että tämä on puhunut liikaa8.

Myös Buddha totesi, että liika puhuminen johtaa helposti haitalliseen puheeseen9.

Jos ihminen haluaa aidosti harjoittaa omaa puhettaan ja välttää harmeja, on siis opittava myös nauttimaan hiljaisuudesta.

Useilta ongelmilta vältyttäisiin, jos ihmiset opettelisivat tarkastelemaan hiljaa omia motiivejaan harkitsemattoman hölinän sijaan.

Silloin omalla puheella on myös enemmän painoarvoa, ja harkitut sanat voivat aidosti olla lahja vastaanottajalle.

Usein puheen sijaan paras lahja voi kuitenkin olla hiljaisuus.

Lähteet:

  1. Mm. Snp 4.3
  2. AN 10.89
  3. AN 4.233, suttassa luetellaan myös neljännet teot, eli teot, jotka eivät ole synkkiä tai valoisia. Tällaiset teot viittaavat valaistuneeseen olentoon, jonka teot eivät enää aiheuta uutta syntymää.
  4. Mm. <href=”https://suttacentral.net/mn41/en/sujato”>MN 41</a> 5.<href=”https://suttacentral.net/mn62/en/sujato”>MN 61</a>
  5. Kriteerit muiden kritisoimiselle ovat äärimmäisen korkeat buddhalaisuudessa, mm. AN 10.44
  6. MN 58
  7. Sananlasku löytyy muun muassa Ajahn Brahmin kirjasta “Opening the Door of Your Heart.
  8. AN 5.214

2024

Back to Top ↑