Meditoi kuin Buddha

Buddhan jäljillä.

Muuta ajattelusi viisaammaksi

Anna palautetta: meditoikuinbuddha@gmail.com

Tämä julkaisu on toinen osa sarjassa, jossa käsitellään jalon kahdeksanosaisen polun osia yksitellen.

Kuuntele julkaisu luettuna:

Ajattelua sopii pohtia

lehmät
Ajatukset ovat kuin lehmiä. Kuva: Jan Kopriva

Buddhalaisessa harjoituksessa ajattelulla ja näkemyksillä on läheinen side.

Mielen harjoittamiseen keskittyminen on merkki oikeasta näkemyksestä, ja ajattelun työstäminen on tärkeä osa kyseistä harjoitusta.

Ajattelua kannattaa työstää, sillä hyödyllisten näkemyksien tavoin oikeanlainen ajattelu vie mieltä kohti onnea ja rauhaa.

Työstäminen ei kuitenkaan ole hätäistä touhua.

Ajatustottumuksia voi verrata hitaasti kääntyvään jäänmurtajaan, jota ei voi hetkessä heilauttaa oikeaan suuntaan1.

Oman tottumuksien ja taipumuksien jäänmurtajan kääntäminen vaatii kärsivällisyyttä, myötätuntoa ja lempeyttä.

Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on tietyssä mielessä tärkein. Ajattelun työstäminen ei ala ilman aikomusta tehdä jotain omalle ajattelulle.

Aikomus ja ajattelu ovatkin käytännössä eri termejä samalle ilmiölle, jota buddhalaisuudessa kutsutaan oikeaksi ajatteluksi (sammāsaṅkappa).

Mutta mitä tarkemmin ottaen on “oikea” ajattelu? Ja miten sitä voi harjoittaa?

Viisas arviointi muuttaa ajattelua

jäänmurtaja
Ajattelu kääntyy hitaasti, kuin jäänmurtaja. Kuva: NOAA

Buddha itse aloitti ajattelun työstämisen jaottelemalla ajatukset kahteen ryhmään 2.

Ensimmäiseen ryhmään hän asetti aistilliset, vihamieliset ja piittaamattomat ajatukset.

Toiseen ryhmään hän sijoitti ajatukset, jotka koskivat luopumista, ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta.

Buddha arvioi ensimmäisen ryhmän ajatuksia seuraavasti:

1. Tämä aistillinen, vihamielinen tai piittaamaton ajatus on herännyt mielessäni.
2. Se johtaa itseni vahingoittamiseen.
3. Se johtaa muiden vahingoittamiseen.
4. Se johtaa molempien vahingoittamiseen.
5. Se haittaa viisautta, on ahdistuksen puolella ja johtaa poispäin kärsimyksen lakkaamisesta.

Vastaavasti hän käytti seuraavaa sapluunaa toisen ryhmän ajatuksien kohdalla:

1. Tämä ajatus luopumisesta, ystävällisyydestä tai lempeydestä on herännyt mielessäni.
2. Se ei johda itseni vahingoittamiseen.
3. Se ei johda muiden vahingoittamiseen.
4. Se ei johda kummankaan vahingoittamiseen.
5. Se tukee viisautta, on vapaa ahdistuksesta ja johtaa kärsimyksen lakkaamiseen.

Arvioidessaan ensimmäisen ryhmän ajatuksia Buddha huomasi, että pelkkä ajatuksien haitallisuuden toteaminen sai ne katoamaan.

Toisen ryhmän ajatuksien kohdalla Buddha puolestaan havaitsi, että ne eivät aiheuttaneet minkäänlaista vaaraa, joten niiden sai antaa pyöriä mielessä vaikka koko päivän.

Buddha käytti ensimmäisen ryhmän ajatuksista vertauskuvana paimenta, jonka on pidettävä keppiä käyttäen lehmät kaukana kasvavasta sadosta.

Myös haitallisia ajatuksia on tökittävä viisaan pohdiskelun keinoin, jotta ne eivät syö henkistä hyvinvointia ja aiheuta harmeja.

Vastaavasti positiiviset ajatukset ovat kuin samaiset lehmät silloin, kun sato on korjattu, eikä paimenen tarvitse kuin viettää siestaa puun juurella.

Ajatuksien tunnistaminen voi olla hankalaa

buddha
Buddha ei ryhtynyt sotaan ajatuksiensa kanssa. Kuva: Pande Ketut Bawa

Ajattelun jakaminen kahteen ryhmään säästää aikaa, mutta käytännössä paljon jää harjoittajan omalle vastuulle.

Vaatii henkistä kypsyyttä nähdä, että omat ajatukset ovat haitallisia.

Ei pidä myöskään väheksyä ajatuksien tunnistamisen haasteita. Ei ole nimittäin aina helppoa tunnistaa, kumpaan ryhmään oma ajattelu kuuluu.

Hankaluutta lisää se, että ensimmäisen ryhmän ajatukset voivat olla erityisen hienovaraisia.

Käytännössä kaikki sellainen ajattelu on aistillista, mikä pitää mielen aistillisessa maailmassa ja estää meditoinnin syvenemisen.

Myös piittaamattomuus tai vihamielisyys voi ilmetä hienovaraisena torjumisena tai pakoiluna, joka ei aina vaikuta haitalliselta.

Ajattelun työstäminen etenee siis vaiheittain. Joskus vasta pitkä meditointiretriitti tai sitoutunut tarkastelu paljastaa mielen haitalliset taipumukset.

Usein vaaditaan paljon Buddhan opetuksien tutkimista ja oman mielen tarkkailua, jotta omien ajatuksien todellinen luonne paljastuu.

Perusperiaate on kuitenkin yksinkertainen.

Buddha ei koittanut väkivalloin päästä eroon ikävistä ajatuksista, vaan sen sijaan arvioi niitä harkitsevaisesti ja viisaasti3.

Buddha käytti viisautta tahdonvoiman sijaan.

Tämä periaate pätee huolimatta siitä, missä ihminen on omalla henkisellä polullaan. Tahdonvoima ei pidemmän päälle palvele tarkoitusperiä ja voi johtaa jopa epäterveeseen tukahduttamiseen.

Tärkeintä on oppia tunnistamaan, minkälainen ajattelu aiheuttaa harmia ja minkälainen ajattelu on hyödyllistä.

Mistä sitä oikeaa ajattelua löytää?

vuori
Buddhan opetukset soljuvat kuin vuoristovirta. Kuva: Hendrik Corneliss

Buddhan esimerkki antaa oivat raamit ajatuksien työstämiselle.

Hänellä oli kuitenkin paljon sanottavaa myös ajattelun yleisestä luonteesta.

Jäänmurtajavertauksen mukaisesti Buddha kertoi, että usein ajatelluista ajatuksista muodostuu mielen oletusasetus.

Jos ajattelee usein aistillisia, vihamielisiä ja piittaamattomia ajatuksia, mieli taipuu siihen suuntaan.

Sama periaate pätee luopumista, ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta huokuviin ajatuksiin.

Tämän oletusasetuksen muuttaminen vaatii oikeanlaista ohjelmointia. Ja Buddha tarjoaa oivaa ohjelmointiapua, jos mielen haluaa rauhoittuvan.

Toisaalla Buddha vertasi omia opetuksiaan sateeksi, joka valuu alas vuorilta täyttäen purot, joet ja järvet sekä lopulta valtameret4.

Vastaavasti Buddhan opetukset ja oikea ympäristö kyllästävät mielen oikeanlaisilla ajatuksilla, jotka vievät kohti vapautta kärsimyksestä.

Ilman tukea ei voi pärjätä kukaan. Buddhan mukaan hyvä ystävyys on jopa täydet sata prosenttia hengellisestä polusta5.

Ihminen ei ole autonominen toimija, joka tekee itsenäisiä valintoja muista riippumatta. Päinvastoin. Ihminen tekee sellaisia valintoja, joita hänet on ohjelmoitu tekemään6.

Vanhaa sanontaa lainaten ihminen on ympäristönsä tuote. Meditoinnnista kiinnostuneen on siksi hakeuduttava paikkoihin, jotka tukevat henkistä kasvua.

Hölmöjen ihmisten välttäminen ja viisaiden ihmisten seura ovat tärkeä osa hengellistä harjoitusta7.

Mitä enemmän viettää aikaa viisaassa seurassa, sitä viisaammaksi myös oma ajattelu muuttuu.

Fiksulle buddhalaiselle harjoittajalle parasta seuraa ovat tietenkin Buddhan opetukset.

Lähteet ja viittaukset:

  1. Buddha ei ymmärrettävästi käyttänyt jäänmurtajavertausta, mutta vertasi ajattelun puhdistamista esimerkiksi kultahipun puhdistamiseen, AN 3.101.
  2. Julkaisu pohjaa opetukseen MN 19.
  3. Buddhan mukaan on olemassa kaksi voimaa: reflektointi ja meditointi (AN 2.11). Viisaalla pohdiskelulla on siis tärkeä rooli buddhalaisesa harjoituksessa.
  4. Sadevertaus löytyy muun muassa suttasta AN 10.61.
  5. SN 45.2</sup>.
  6. Tähän periaatteeseen viittaa Buddhan opetus minuuden puuttumisesta (paaliksi Anattā, yleisimmin ei-itseys). Kuuluisaa Anattalakkhaṇa Suttaa mukaillen ihminen ei voi käskeä omien valintojensa tai ajatuksiensa olevan niin tai näin.
  7. Tämä ohje löytyy usein buddhalaisissa luostareissa lausutusta Maṅgalasuttasta.

2024

Back to Top ↑