Meditoi kuin Buddha

Buddhan jäljillä.

Ota suunnaksi onni ja vapaus

Anna palautetta: meditoikuinbuddha@gmail.com

Tämä julkaisu on ensimmäinen osa sarjassa, jossa käsitellään jalon kahdeksanosaisen polun osia yksitellen.

Kuuntele julkaisu luettuna:

Näkemyksillä on väliä

kompassi
Elämässä on hyvä valita oikea suunta. Kuva: Aaron Burden

Näkemyksien ja uskomuksien rooli ihmisen elämässä on valtava.

Jos puutarhuri kuvittelee, että kasvit kasvavat ilman kastelua, on näkemyksessä jotain pielessä. Kun suunnistaja puolestaan lukee karttaa väärin, jää maali saavuttamatta.

Aivan samoin henkinen harjoitus voi muodostua turhanpäiväiseksi ponnisteluksi, jos näkemys ei vastaa todellisuutta tai Buddhan opetuksia tulkitsee väärin.

Käytännössä iso osa buddhalaisesta harjoituksesta on näkemyksen viilaamista. Ongelmia ei voi poistaa pakottamalla, vaan asioita on opittava katsomaan uudella tavalla.

Buddha kannusti siis viisasta arviointia tahdonvoiman sijaan. Suttien opiskelulla on tässä keskeinen rooli.

Mutta minkälaisia näkemyksiä henkisen harjoittajan olisi hyvä ensi alkuun omaksua?

Buddhalaisessa harjoituksessa onnistuminen vaatii tuekseen alustavan oikean näkemyksen, joka mahdollistaa mielen työstämisen.

Alustava oikea näkemys pohjaa kahteen perusoletukseen1:

1) Mieltä kannattaa harjoittaa.
2) Valaistuminen on mahdollista.

Ensimmäiseen oletukseen sisältyy usko siitä, että omalla toiminnalla on merkitystä.

Buddhan mukaan hyvillä ja huonoilla teoilla on seurauksensa, eikä anteliaisuus ole turhaa. Näihin perusperiaatteisiin uskominen luo pohjan harjoitukselle.

Toisessa oletuksessa korostuu polun päämäärä: herääminen. Jos hengellisellä polulla ei olisi selvää päätepistettä, ei sitä kannattaisi kulkea.

Tämä päätepiste henkilöityy heränneisiin olentoihin, jotka ovat itse ymmärtäneet, mistä Buddhan opetuksissa on kyse.

Näiden kahden oletuksen lisäksi Buddha kannusti myös kunnioittamaan vanhempia ja uskomaan jälleensyntymään.

Buddhalaisuudessa tunnustetaan suuri kiitollisuudenvelka, joka lapsilla on vanhemmilleen.

Buddha jopa sanoi, että on kolme asiaa, joihin viisaat ihmiset kannustavat: anteliaisuus, vanhemmista huolehtiminen sekä munkiksi tai nunnaksi ryhtyminen2.

Teot ja taipumukset eivät myöskään vaikuta vain tässä elämässä, vaan niillä on yksittäisen elämän ylittäviä seurauksia. Tämän takia jälleensyntymän olettaminen on hyödyllinen osa henkistä harjoitusta3.

Usko voi olla hyödyllistä myös buddhalaisuudessa

nunnat
Buddhan jalanjäljissä kulkeminen on fiksua. Kuva: Nathan Cima

Asioiden olettaminen voi siis olla hyödyllistä, jos oletukset ovat järkeviä.

Joskus buddhalaisuutta väitetään puhtaan rationaaliseksi opiksi, joka ei sisällä lainkaan uskoa. Ei kuitenkaan vaadi kovin syvää pohdiskelua huomata, että tällainen oppi on mahdottomuus.

Ihmisen on tehtävä kaiken aikaa oletuksia, joita ei voi suorilta käsin aukottomasti todistaa.

Terveyskeskukseen menevä olettaa lääkärin osaavan asiansa. Yliopistossa opiskeleva kuuntelee puolestaan huolellisesti professoreita, vaikka ei voi kaikkea kuulemaansa saman tien omakohtaisesti varmistaakaan.

Jopa maallisella tasolla asioiden olettaminen on siis välttämätöntä.

Samoin fiksun ja harkitsevaisen ihmisen sopii luottaa Buddhan kaltaiseen opettajaan.

Keskeistä on säilyttää nöyrä asenne 4 ja tarkastella rehellisesti omia uskomuksia sekä niiden vaikutuksia. Jotkut uskomukset ovat hyödyllisiä ja perusteltuja, toiset eivät5.

Buddhalaisen ei kuitenkaan tulisi tyytyä pelkkään olettamiseen, sillä Buddhan opetuksien ohjaavana periaatteena on niiden testaaminen käytännössä.

Alustava oikea näkemys on kuin kartta, jota seuraamalla voi päästä haluttuun päämäärään6.

Oletukset vahvistuvat omakohtaiseksi ymmärrykseksi sitä mukaa, kun ihminen sitoutuu Buddhan opetuksiin ja näkee niiden vaikutuksen omassa elämässään.

Buddhan opetukset ovat siis perusluonteeltaan positiivisia ja rationaalisia: tarkoituksena on kokea onnen sekä rauhan lisääntyvän omassa elämässä.

Neljä jaloa totuutta

buddhapatsas
Buddhalaisen harjoituksen päämääränä on todellisuuden ymmärtäminen. Kuva: Jamie Street

Hyödylliset oletukset varmistuvat pysyväksi ymmärrykseksi, kun harjoittaja näkee saman totuuden, jonka Buddha näki7.

Tämä tarkoittaa neljän jalon totuuden näkemistä, jotka ovat:

1. Jalo totuus kärsimyksestä. (dukkha)
2. Jalo totuus kärsimyksen synnystä. (dukkhasamudaya)
3. Jalo totuus kärsimyksen lakkaamisesta. (dukkhanirodha)
4. Jalo totuus harjoituksesta, joka johtaa kärsimyksen lakkaamiseen. (dukkhanirodhagāminī paṭipadā)

Kaikki Buddhan opetukset kuuluvat neljän jalon totuuden sateenvarjon alle8.

Buddha käsitteli opetuksissaan aina tavalla tai toisella onnen lisääntymistä ja kärsimyksen vähenemistä.

Alustava oikea näkemys on siis tavallaan myös neljän jalon totuuden alustavaa ymmärrystä. Tästä laveasta näkökulmasta sellainen näkemys on oikea, joka vähentää aidosti henkistä kärsimystä.

Neljän jalon totuuden varsinainen näkeminen on kuitenkin poikkeuksellista 9, ja vaatii tuekseen meditaatiosta kumpuavaa nautintoa sekä selkeyttä10.

Perusperiaate on yksinkertainen, mutta syvällinen: kaikki olemassaolo on pohjimmiltaan kärsimystä. Kärsimys syntyy haluamisesta, joka johtaa jälleensyntymään. Näin ollen kyseisestä halusta luopuminen lakkauttaa kärsimyksen.

Halusta ei voi kuitenkin luopua haluamalla.

Polku joka johtaa jälleensyntymän lakkaamiseen on sen sijaan jalo kahdeksanosainen polku, jota tällä hetkellä käsitellään.

Aito ymmärrys on harvinaista

vangit
Totuuden näkeminen ei ole helppoa. Kuva: Vincent van Gogh

Kun ihminen on nähnyt jalot totuudet häntä kutsutaan virtaan astuneeksi (sotāpanna).

Tällöin jälleensyntymästä vapautuminen on väistämätöntä, sillä kyseinen henkilö on sisäistänyt olemassaolon jatkamisen järjettömyyden 11.

Vasta sotāpanna on todellisuudessa astunut jalolle kahdeksanosaiselle polulle 12 ja saavuttanut oikean näkemyksen 13.

Hieman lakonisesti ilmaistuna me muut kompuroimme parhaamme mukaan pimeässä ja koitamme seurata totuuden sisäistäneiden esimerkkiä.

On siis hyvä olla nöyrä, luottaa Buddhaan, pistää opetukset käytäntöön ja nähdä niiden positiiviset vaikutukset omassa elämässä.

Pikkuhiljaa järkevät oletukset voivat vahvistua varmistetuksi näkemykseksi.

Lähteet ja viittaukset:

  1. Alustava oikea näkemys tunnetaan Theravāda-perinteessä nimellä maallinen oikea näkemys. Bhante Sujaton englanninkielisessä käännöksessä suttasta MN 117 se kuvaillaan seuraavasti: “There is right view that is accompanied by defilements, has the attributes of good deeds, and ripens in attachment.”

  2. AN 3.45

  3. Suttassa MN60 Buddha esittää argumentit jälleensyntymän hyväksymisen puolesta.

  4. Suttassa MN95 Buddha neuvoo myöntämään uskomuksen uskomukseksi ja välttämään kategorisia totuusväittämiä, joista ei ole vielä varmuutta.

  5. Buddhan mukaan uskon tavoin myös järkeily voi osoittautua joko perustelluksi tai perusteettomaksi. Mm. MN 101

  6. Karttavertaus löytyy suttasta MN 107.

  7. Buddhan näkemä totuus käsitellään hänen ensimmäisessä opetuksessaan SN 56.11.

  8. Kuuluisan vertauksen neljästä jalosta totuudesta elefantin jalanjälkenä esittää Buddhan viisain oppilas Sāriputta opetuksessa MN28.

  9. Muun muassa suttassa AN3.33 Buddha harmittelee Sāriputtalle, että on vaikea löytää ketään, joka ymmärtää hänen opetuksiaan. Heräämiskokemuksen syvällisyys sai Buddhan myös lähes pidättäytymään opettamisesta, MN 36.

  10. Onnen ja rauhan seurauksena tapahtuva syvä meditaatio (samādhi) on välttämätön ehto asioiden näkemiselle sellaisena kuin ne ovat, mm. mm. AN 11.2 ja SN 12.23.

  11. Buddhan mukaan virtaan astuneella on edessään enintään seitsemän elämää, mm. SN 13.1.

  12. Kuten aiemmin mainitussa suttassa MN 117 todetaan, virtaan astuneen oikea näkemys on “osa polkua”, siinä missä alustava oikea näkemys ei vielä sitä ole.

  13. Virtaan astuneen näkemys perustuu kokemukseen ja on paikkansapitävä, mm. MN9.

2024

Back to Top ↑