Löydä onni ystävällisestä toiminnasta
Buddhalaisuudessa ei seurata käskyjä, vaan tärkeintä on oppia lukemaan omaa mieltään.
Ymmärrys ravitsee sydäntä
Tue Anukampa Bhikkhuni Projectia!
Kärsimys on väistämätöntä.
Buddhalaisuus vetääkin puoleensa paljon ihmisiä, jotka ovat kohdanneet elämässään jonkinlaista kärsimystä.
Kärsimys itsessään on aika vahva sana, mutta käytännössä se kattaa kaiken pienestä pettymyksestä sairauksiin, eroamiseen ja läheisten menettämiseen.
Kaikille on varmasti tuttua se kärsimys, kun asiat eivät mene putkeen.
Onneksi Buddhan viesti kärsiville on poikkeuksellisen positiivinen.
Buddha sanoi opettavansa kahta asiaa: kärsimystä ja kärsimyksen lakkaamista. Ja keskeistä on juuri kärsimyksen loppuminen.
Hän kuitenkin lisäsi, että vain kärsimyksen ymmärtäminen voi lopettaa kärsimyksen. Täytyy ymmärtää sekä kärsimyksen laajuus että oppia toimimaan sen kanssa.
Ketään ei ole tuomittu istumaan hampaat irvessä omien tuskien kanssa.
Kärsimyksessä on itse asiassa oma merkityksensä. Se kutsuu syventämään viisautta ja myötätuntoa.
Siitä syystä Buddhan opetukset kärsimyksestä ovat niin kauniita.
Kärsimys on lannoitetta kauneudelle
Vietnamilainen buddhalaismunkki Thich Nhat Hanh käytti usein sanontaa “ei mutaa, ei lootusta”.
Hieno toteamus kannustaa juurtumaan tähän hetkeen ja todella tuntemaan, mistä kärsimyksessä on oikeasti kysymys.
Mitä syvemmin oppii todella tuntemaan kärsimyksen, sitä enemmän se ruokkii ja ravitsee sydäntä.
Kärsimyksen tunteminen muuttuu mahdolliseksi, kun sitä ei ota henkilökohtaisesti, vaan oppii näkemään kärsimyksen yleispätevänä ilmiönä.
Kaikki ovat samassa liemessä, ja voivat myös auttaa toisiaan.
Kärsimys on myös keskeinen syys siihen, miksi monet ihmiset itseni tavoin ryhtyvät nunniksi tai munkeiksi.
Nunnien ja munkkien vihkimisseremoniassa on jopa osuus, jossa kokelas pyytää vihkimystä ymmärtääkseen kärsimyksen ja vapautuakseen siitä.
Myös Buddhan opetuksissa toistetaan kerta toisensa jälkeen, että kaikki olennot välttelevät kipua ja haluavat onnea.
Voisi siis sanoa, että onni ja kärsimys yhdistävät kaikkia ihmisiä.
Älä raavi väärästä paikasta
Aiheiden yleispätevyydestä huolimatta sekä kärsimyksen että onnen määrittely tuottaa usein vaikeuksia.
Onnea etsitään usein vääristä paikoista…
Oman opettajani opettaja Ajahn Chah vertasi useimpien ihmisten onnen tavoittelua pään raapimiseen, kun takamusta kutittaa.
Usein keskitytään ulkoisten ongelmien korjaamiseen, mikä on tietenkin jossain määrin välttämätöntä. Ihmiset elävät yhteiskunnassa ja kohtaavat kollektiivisia ongelmia, joten on hyvä tehdä niin paljon kuin pystyy.
Mutta on myös tärkeää ymmärtää, että ulkoiselle kärsimykselle voi kunnolla avautua vain, jos ymmärtää sisällään vellovaa kärsimystä. Tämän seikan sivuuttaminen vie tehoa ponnisteluista.
Rauhaa on vaikea edistää, jos ei ymmärrä mistä sisäinen rauha löytyy. Ja muiden kärsimystä on paha lievittää, jos ei hahmota syitä oman kärsimyksen taustalla.
Buddhan opetuksissa tuntuu helpotus ja toivo
Kun törmäsin Buddhan opetuksiin kuulin ensimmäistä kertaa jonkun myöntävän, että kärsimys on erottamaton osa elämää.
Mutta sen lisäksi Buddha herätti toiveen vapaudesta: on olemassa polku ulos kärsimyksestä.
Olin valtavan helpottunut.
Siihen asti olin lähinnä saanut osakseni ihmettelyä.
“Mitä sinussa on vialla? Miten niin kärsit? Sinullahan on hyviä ystäviä, menestyt koulussa ja perhetaustasi on kunnossa!”
Sisälläni jylläsivät kuitenkin kysymykset elämän tarkoituksesta ja kärsimyksestä. En ymmärtänyt kärsimyksen merkitystä enkä osannut suhtautua siihen myötätuntoisesti.
Vasta Buddhan opetukset tekivät selväksi merkityksen kärsimyksen taustalla ja osoittivat myös, että kärsimyksestä voi vapautua.
Buddha ei ollut sadisti. Hän ei tuominnut ihmisiä kärsimään viimeiseen hengenvetoon.
Päinvastoin. Hän tunnusti kärsimyksen, mutta kertoi myös miten siihen kannattaa suhtautua ja opasti ymmärtämään sitä.
Aina kysytään, mitä buddhalaisuus on. Onko se filosofia? Vai uskonto tai elämäntapa?
Minulle se ei ole mitään niistä. Buddhalaisuus on polku.
Buddhalainen polku osoittaa kärsimyksen, syyn kärsimykseen ja ulospääsyn siitä.
Sitä polkua seuraamalla on mahdollista vapautua.
Ven. Canda on yli 20 vuotta buddhalaisuudelle omistautunut nunna, joka pystyttää parhaillaan Englannin ensimmäistä luostaria täysvihityille nunnille.
Tämä kirjoitus on käännösote Ven. Candan puheesta, jonka voi katsoa kokonaisuudessaan täältä.
2024
Perusasiat kuntoon, suomeksi II
Toinen osa kokeneen suomalaismunkin Buddhalaisuuden perusteet -sarjasta.
Työstä puheestasi arvokas lahja
Hiljaisuus on kultaa, mutta myös kaunis puhe voi olla lahja.
Perusasiat kuntoon, suomeksi
Ensimmäinen osa kokeneen suomalaismunkin Buddhalaisuuden perusteet -sarjasta.
Täysivihittyjä nunnia on tuettava
Lue inspiroiva tarina naisen matkasta Laosista britteihin.
Muuta ajattelusi viisaammaksi
Buddha ei tapellut ajatuksiensa kanssa, vaan sovelsi niihin viisautta.
Älä stressaa, homma ei ole hallussa
Enemmän ystävällisyyttä, vähemmän kontrollointia, peräänkuuluttaa Ajahn Brahm.
Ymmärrys ravitsee sydäntä
Ven. Canda muistuttaa, että lootus ei kasva ilman mutaa.
Ota suunnaksi onni ja vapaus
Viisaat oletukset ovat tärkeä osa buddhalaista polkua.
Mitä on buddhalainen harjoitus?
Buddhalainen harjoitus pähkinänkuoressa.
Buddhaan voi tutustua itsenäisesti
Yksittäinen opettaja on riskialtis turvapaikka, sanoo Ajahn Brahmali.
Päivittäinen viiden aiheen lista
Kaikki lähtee tosiasioiden tunnustamisesta.
Buddha oli nautinnon asialla
Elämä ilman nautintoa on merkityksetöntä, sanoo Ajahn Brahmali.
Miksi munkki ei ole koskaan yksinäinen?
Ajahn Brahmin mukaan ystävällisyys voittaa yksinäisyyden.
Kuka Buddha oli ja mitä hän opetti?
Mistä kaikki alkoi.