Ajahn Brahm

Rakastettu meditointimestari.

Älä stressaa, homma ei ole hallussa

ajahnbrahm

Buddhalainen järjestömme teetätti joitain vuosia sitten t-paitoja sloganilla: “Älä stressaa, homma ei ole hallussa”.

Yleensä ihmiset käskevät olemaan huolehtimatta, koska “homma on hallussa”.

Munkkina en kuitenkaan voi valehdella… Homma ei todellakaan ole hallussa, ja eikö se olekin hieno uutinen! Itse asiassa on maailman ihanin juttu, että kaikki on sekaisin.

Asiat kehittyvät siis luonnollisesti sen sijaan, että luomistyön takana olisi vaikutusvaltainen ja mahtava olento, oli se sitten pomosi, kontrollifriikki puolisosi, vanhempasi tai kuka tahansa.

Elämä kehittyy itsestään ja mitä vähemmän sitä kontrolloi, sitä kiinnostavampaa ja onnellisempaa elämä on.

Elämästä tulee nautinnollisempaa, kun lopettaa kontrolloinnin ja päästää irti!

Päsmäröinti ei paranna asioita

koirastressi
Kontrollointi vie voimat. Kuva: Matthew Henry

Jokainen meistä tuntee ainakin yhden kontrollifriikin, mutta miksi ihmeessä maailma on täynnä päällepäsmäreitä?

Kontrollifriikit eivät tee edes hyvää bisnekselle! Työntekijöistä ei saa ikinä parasta tehoa irti kontrolloimalla.

Kaikilla on kokemusta kontrollifriikeistä, jotka piiskaavat kovempaan tehokkuuteen, hukuttavat alaisensa työhön, huutavat ja pelottelevat. Toimiiko sellainen oikeasti?

Toisessa päässä ovat pomot, jotka ovat ystävällisiä, välittäviä ja tekevät mukavia asioita alaisilleen. Sellaisten pomojen kanssa tekee enemmän töitä, koska työskentely on nautinnollista.

Kun on enemmän motivaatiota ja energiaa, on työn jälki myös paljon laadukkaampaa.

On perhe-elämää ja vapaa-aikaa, mutta iso osa ajasta kuluu usein töissä. Jos työkokemus jättää toivomisen varaa, muuttuu iso osa elämästä surkeaksi.

Työelämän surkeus aiheuttaa valtavasti stressiä ja ongelmia.

Miltä tuntuu työskennellä pomoille helvetistä? Onko työnjälki silloin laadukasta? Vai alkaako siinä vain halveksua kaikki tehtäviä, joita pöydältään löytää?

Stressitasot välkkyvät punaisena, terveys heikkenee ja myös perhe-elämä kärsii.

Helvetistä repäistyt pomot aiheuttavat työntekijäkatoa. Ihmiset lähtevät ja etsivät uuden työpaikan.

Varsinkin meidän “munkkibisneksessämme” kaikki nojaa suhteiden luomiseen. Täytyy olla ystävällinen ja tehdä ihmisille tervetullut olo.

Se on yksi syy siihen, miksi oma järjestömme Australiassa on niin elinvoimainen. Haluamme ylläpitää sosiaalisia arvoja, jotta ihmisillä olisi mukava olla.

Siksi meidän “yrityksemme” on niin suosittu ja menestynyt.

Aivan samalla tavoin myös tavallisissa yrityksissa kaivataan ystävällisyyttä ja lämminhenkisyyttä. Se on valtavan iso tekijä yrityksien menestyksessä.

Kontrollointi kumpuaa pelosta

koirastressi
Jatkuva valvonta on merkki pelosta. Kuva: Tobias Tullius

Pelko tekee ihmisistä kontrollifriikkejä. Päällepäsmärit pelkäävät, että ilman räyhäämistä yritys menee konkurssiin.

“Kukaan ei saisi mitään aikaan, jos en kyttäisi heidän peräänsä ja valvoisi työhönsaapumisaikoja. Meillä täytyy olla valvontakamerat toimistossa, muuten ihmiset vetelehtivät jossain muualla…”

Minkälaista kulttuuria tässä luodaan? Pelon ja kontrollin kulttuuria, joka uhkaa levitä perheisiin, koteihin ja jopa uskonnolliseen elämään.

Mutta buddhalaisuudessa mahtavaa on pelkokertoimen puuttuminen. Ketään ei ole tarkoitus kontrolloida.

Kukaan ei pala helvetissä, jos jättää tulematta buddhalaisen järjestön talkooiltaan.

Itse asiassa helvetin lieskat kuulostavat melko houkuttelevilta, varsinkin näin kylmemmissä keleissä…

Mutta meiltä ei löydy sellaista pelottelua, koska emme halua ohjailla ihmisiä.

Täällä ei tarvitse pelätä.

Yksi sääntö ylitse muiden

koirastressi
Ystävällisyys ylittää säännöt. Kuva: Alexander Grey

Joskus luostarissamme vierailevat kysyvät etiketin perään. Etiketti on sitä, mitä haluat sen olevan!

Mutta se ei kelpaa, koska vieraat haluavat jonkun kertovan, miten käyttäytyä. Muuten he voivat loukata minua! Ihmiset eivät tiedä, että minua on koitettu loukata vuosien ajan, eikä kukaan ole onnistunut…

Kerran saliimme saapui nainen, joka veti pitkäkseen maahan, oikaisi jalkansa osoittamaan suoraan kohti Buddha-patsasta*, nukahti ja alkoi kuorsaamaan.

Jos etikettirikkomuksia listataan, niin siinä oli malliesimerkki. Nainen rikkoi lähes kaikkia kirjoittamattomia sääntöjä!

Toiminta oli niin paksua, että vieressä istuneet herättivät naisen ja käskivät osoittamaan jalkansa muualle tai ainakin lopettamaan kuorsaamisen ja muiden häiritsemisen!

Kun näin, mitä oli tapahtumassa, kerroin muille naisen tilanteesta: hän oli vakavan lähisuhdeväkivallan uhri, jolla oli isoja ongelmia aviomiehensä kanssa.

Siihen aikaan ei ollut juuri tietoa tai turvaa tarjolla, jotta ihmiset olisivat voineet itse korjata niin vakavia ongelmia. Ja naisparka ei ollut nukkunut päiviin, joten perjantai-illan avoin tilaisuutemme tarjosi hänelle pitkästä aikaa mahdollisuden tuntea olonsa turvalliseksi.

Kun avasin naisen tilannetta muille he ymmärsivät, mikä on tärkein osa etikettiä: myötätunto, ystävällisyys. Eivät kaikenmaailman säännöt ja säädökset, joiden on tarkoitus pitää ihmiset ruodussa.

Myötätunto tarkoittaa herkkyyttä ajalle, paikalle ja ympäristölle.

* Jalkojen osoittaminen kohti Buddhaa on ehdoton etikettirikkomus aasialaisissa kulttuureissa.

Kirjoittaja on Bodhinyana-luostarin johtaja ja tunnettu meditointimestari. Teksti on käännösote puheesta, jonka voit kuunnella kokonaisuudessaan täältä.

2024

Back to Top ↑